JOHANNA NUORTEVA

Erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lautakunnan jäsen sekä kolmen teinin äiti.

Miksi olen ehdolla?

Haluan kaupunginvaltuutettuna tehdä Helsingin kouluista ja päiväkodeista parhaita mahdollisia meidän lapsillemme. Haluan varmistaa, että jokainen helsinkiläinen tuntee osallisuutta kotikaupunkimme asioihin, oli kyse sitten HUS:n hoitajasta tai tänne juuri muuttaneesta delhiläisestä koodarista. Haluan, että Helsinki tuntuu kodilta jokaiselle. Ja, että kasvavaa Helsinkiä rakennetaan sinne, missä maa on jo käytössä, ja puolustetaan arvokasta lähiluontoamme. Näiden tavoitteiden eteen haluaisin päästä tekemään hommia valtuustoon myös seuraavaksi neljäksi vuodeksi. 

Koulutus &
kasvatus

Lisätään koulujen ja päiväkotien rahoitusta, jotta syrjäytymistä saadaan ehkäistyä ja oppimisen aukkoja tilkittyä. Uusi laki velvoittaa oppimisen tuen vahvistamiseen eli kuntapolitiikassa tarvitaan entistä enemmän kasvatuksen ja koulutuksen laajaa asiantuntemusta.

Ympäristö

Suojellaan kaupunkilaisille rakasta luontoa ja varmistetaan, että jokainen pääse helposti lähiluonnon rauhaan. Kasvavaa kaupunkia on fiksua rakentaa teollisuustonteille ja kaavoittaa asuntoja tyhjillään olevista toimistorakennuksista. Näin mahdumme tänne kaikki yhdessä – luonto ja ihmiset.

Osallisuus

Luodaan tarkat mallit sille, miten henkilöstöä kuullaan, ja miten palveluja kehitetään yhdessä asiantuntijoiden eli kentän väen kanssa. Varmistetaan kotoutumispalveluiden sujuvuus. Ei enää jonotusta kielikurssille! Vahvistetaan osallistavaa budjetointia.

Kirjoituksiani

Seuraa Facebookissa

Cover for Johanna Nuorteva

1,215

Johanna Nuorteva

Johanna Nuorteva

Johanna Nuorteva, erityisopettaja, kaupunginvaltuutettu, sotepe-lautakunnan jäsen, teinien äiti.

3 weeks ago

Johanna Nuorteva

Tein toisenkin ponsiesityksen tämän päivän valtuustossa. Esitin selvitystä alueellisen perhe- ja synnytysvalmennuksen palauttamiseksi Helsinkiin. Neuvolapaveluiden osalta perusrutiinit raskauden seurantaan ja vauvojen kasvun ja kehityksen seurantaan ovat vakiintuneita ja hyviä. Perheet kuitenkin edelleen kokevat, että huolien kanssa jää yksin. Äitien fyysinen ja henkinen vointi raskauden aikana ja erityisesti raskauden ja synnytyksen jälkeen jää edelleen liian vähäiselle huomiolle. Vanhempien uupumuksen, unettomuuden ja masennuksen hoito myös edelleen liian usein puuttuu tai sen saaminen on vaikeaa. Valtuutettu Kasongo jo hyvin nostikin esille sen, että erityisesti fyysisten vaurioiden korjaaminen ja kuntoutus on vielä lapsen kengissä Helsingissä. Sotepe-lautakunnassa lisäsimmekin useita täydennyksiä tähän neuvolasuunnitelmaan. Synnytys- ja perhevalmennuksen puute nousee jatkuvasti esille. Helsingissä oli aikaisemmin loistava systeemi, jossa yhden alueen perhevalmennus järjestettiin leikkipuiston tai neuvolan tiloissa ja siellä kävi myös kätilö kertomassa synnytyksestä ja ohjaamassa synnytykseen valmentautumiseen. Synnytys- ja perhevalmennus alueellisesti ja ryhmämuotoisesti toteutettuna toi turvaa ensisynnyttäjille sekä synnytykseen että elämäntilanteen muutokseen. Omaa esikoistani 18 vuotta sitten odottaessani tämä alueellinen perhevalmennus vielä pyöri ja moni sitä kautta tutuksi tullut perhe pitää edelleen yhteyttä. Vertaisryhmien muodostuminen tämän valmennuksen kautta oli tärkeä osa perhevalmennusta. Olen jättänyt järjestelmään ponsi-esityksen: Hyväksyessään neuvolasuunnitelman valtuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta alueellisen perhe- ja synntysvalmennuksen järjestämiseen.

See MoreSee Less

View on Facebook

3 weeks ago

Johanna Nuorteva

Toinen puheenvuoroni ja ponsiesitykseni koski opiskeluhuoltosuunnitelmaa: Opiskeluhuoltohenkilöstön työpanos oppilaitoksissa on todella tärkeää. Oppilasmitoitus on kuitenkin laissa edelleen niin suuri, että todellisuudessa kaikkia opiskeluhuoltolainsäädännön tavoitteita ei pystytä kattamaan. Toivon, että mitoitustakorjataan seuraavalla hallituskaudella eduskunnassa. Näillä oppilasmäärillä käytännössä meillä Helsingissä ennaltaehkäisevää ja yhteisöllistä työtä kuraattorit ja psykologit eivät pääsääntöisesti pysty tekemään. Laki määrää, että akuuteissa asioissa on päästävä keskustelemaan samana päivänä ja muissa asioissa seitsemän päivän sisällä. Ensimmäisen keskustelun jälkeen ei kuitenkaan välttämättä löydy jatkoaikoja. Esimerkiksi oppimisen tai tarkkaavuuden osalta koulupsykologien tutkimuksiin on edelleen pitkä jono. Mikäli esimerkiksi seitsemäsluokkalaiselle pitäisi tehdä koulupsykologin tutkimukset, aika saattaa löytyä kahdeksannen luokan alkuun. Prosessi kestää ja tämän jälkeen tarvittaessa ohjataan eteenpäin jatkotutkimuksiin tai diagnoosin määrittämiseen. Yläaste on pahimmillaan pitkälle taputeltu siinä vaiheessa, kun esimerkiksi mahdollinen lääkitys saadaan käynnistettyä ja koulunkäynti sujumaan. Nuoren elämän ja koulunkäynnin kannalta tässä on kuitenkin monesti jo menetetty iso osa yläasteesta, jolloin myös jatko peruskoulun jälkeen vaikeutuu, vaikka potentiaalia esimerkiksi pärjäämiseen akateemisesti voisi olla. Helsingissä lasten ja nuorten sote-palveluiden puuroutuminen ja puute heijastuu opiskeluhuollon palveluihin kasvaneena tarpeena. Lain mukaan opiskeluhuolto on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä ja varhaista tukea. Nyt Helsingissä jonoutumisesta huolimatta koulupsykologit toteuttavat myös terapiatakuun mukaista lyhytterapiaa oman työnsä osana. Psykologien määrää ei kuitenkaan perusopetukseen ole lisätty, vaikka työnkuva on laajentunut. Olisi tärkeää, että koulupsykologeilla olisi ensisijaisesti mahdollisuus saada tutkimuksia tehtyä, jotta oppilaiden tukitoimet saadaan käyntiin mahdollisimman nopeasti ja koulunkäynti sujumaan. Aikaa myös ennaltaehkäiseviin palveluihin ja ryhmäinterventoihin olisi tärkeä järjestää vähintään kolukuraattoreille. Olen jättänyt järjestelmään ponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta määritellä konkreettiset hoitotakuun kaltaiset aikatavoitteet, joiden sisällä oppilas tai opiskelija pääsee koulupsykologin tutkimuksiin tai ohjataan eteenpäin tarvitsemiinsa tutkimuksiin tai hoitoon koulun ulkopuoliselle tahoille. Tärkeänä kohtana tästä suunnitelmasta nostan esille kohdan, jossa todetaan: Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden palveluketjujen toimivuutta kehitetään, ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut varmistetaan terapiatakuun avulla. Huomiota kohdistetaan niihin nuoriin, joilla on riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Opiskeluhuoltoon turvataan riittävät resurssit erityisesti psyykkisesti oirelevien ja neuropsykiatrisesti oireilevien oppijoiden tukemiseen. Tämä tarveperusteinen rahoitus pitäisi varmistaa, jotta lasta tai nuorta pystytään tukemaan ja tutkimaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opiskeluhuoltopalvelut on ensimmäinen ja ensisijainen paikka saada apua ja hyvin resurssoituna se voi parhaimmillaan riittää katkaisemaan negatiivisen kierteen ja esimerkiksi estää koulupudokkuuden. Kaupunginvaltuusto antoi vahvan tuen ponsiesitykseeni.@

See MoreSee Less

View on Facebook