Mielestäni IRC-gallerialla ja Helsingin uutisilla oli hyvät vaalikoneet. Helsingin uutisten vaalikoneen vastauksia en saanut kopioitua tähän.Niitä voi käydä katsomassa suoraan vaalikoneessa. Sairaanhoitajaliiton vaalikone on todella hyvä ja sitä kannattaa vilkaista, jos haluaa nähdä tarkemmin ehdokkaan ajatuksia terveydenhuollosta ja peruspalveluista. Laitoin tähän ensimmäiseksi sen vastaukset ja perustelut

MTV3:n vaalikoneen malli on mielestäni hankala eivätkä kysymykset olleet parhaita mahdollisia. Monet kysymykset ohjailivat tai jopa sisälsivät valmiita vastauksia tai olettamuksia. Myös Hesarilla ja Ylellä oli osittain vähän ohjailevia kysymyksiä.

Kopioin tähän alle IRC-gallerian ja Helsingin sanomien vaalikoneiden vastaukset perusteluineen. Niistä näkee ajatuksiani joihin kunnan keskeisiin kysymyksiin.

TERVEYDENHUOLLON VAALIKONE

1. Terveysalalle tarvitaan henkilökunnan kannustinjärjestelmiä ja joustavia työaikajärjestelyjä.

- Täysin samaa mieltä

Kaupunki on huono kannustamaan ja motivoimaan työntekijöitään. Yksi keino olisi, että työajoista ja työn sisällöstä voisi sopia paljon nykyistä sujuvammin. Kirjoitin työntekijöiden motivoinnista blogiini http://johannanuorteva.blogspot.com

2. Ikääntyneiden hoidossa painopiste on siirrettävä ennaltaehkäisevään hoitoon ja avoterveydenhuollon palveluihin.

- Jokseenkin samaa mieltä

Ennaltaehkäisy muun muassa kuntouttamalla on todella tärkeää. Tällä hetkellä myös vanhainkotipaikkojen puute on suuri ongelma. Paikaa ei saa kuin sairaalan kautta, ei suoraan kotoa ja hiukan parempikuntoisena. Vanhainkotipaikkojen puute myös ruuhkauttaa sairaaloiden pitkäaikaisosastot. Ennaltaehkäisevän hoidon lisäksi sosiaalipuolen vanhainkotipaikkojen sekä palvelutalojen lisääminen on tarpeen.

3. Kuntani on tehtävä taloudellisia satsauksia saadakseen parhaat terveydenhuollon työntekijät.

- Täysin samaa mieltä

Nämä taloudelliset satsaukset tulisi kohdistaa lisätyövoiman saamiseen ja palkkaukseen. Työvoiman lisäys on kuitenkin mielestäni ensisijainen tavoite. Raha ei korvaa kiirettä ja työssä jaksamista eikä se yksin riitä houkuttelemaan työntekijöitä.

4. Kunnan tulee olla esimerkkinä monikulttuurisesta työyhteisöstä palkkaamalla aktiivisesti maahanmuuttajia.

- Täysin samaa mieltä

5. Kunnan terveys- ja sosiaalipalveluissa tulee keskittyä perheiden hyvinvoinnin tukemiseen.

- Jokseenkin samaa mieltä

Hankala kysymyksen muotoilu. En tarkoita, että perheiden hyvinvoinnin tukeminen olisi pois joltain muilta tahoilta. Mielestäni sosiaali- ja terveyssektorit ovat kunnissa niin tärkeitä, että niille on löydettävä riittävästi rahaa, tarvittaessa karsimalla muualta.

Mielestäni tärkeää olisi panostaa perheiden lisäksi muun muassa vanhuksiin ja köyhyysrajalla tai sen alapuolella eläviin. Heillä sekä sosiaaliset- että terveysriskit ovat korkeita.

6. Kunnan tulee lisätä konkreettisia toimia lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi.

- Täysin samaa mieltä

Tämä lähtee ryhmäkokojen pienentämisestä sekä päivähoidossa että koulussa. Ongelmat kärjistyvät, kun kenelläkään aikuisella ei ole aikaa puuttua niihin. Myös lasten- ja nuorten mielenterveyspalveluihin satsaaminen on välttämätöntä. Yhteiskunnalle tulee todella kalliiksi se, että akuutisti apua tarvitsevia nuoria pidetään jonossa reilusti yli hoitotakuun eikä akuuttia hoitoa ole läheskään aina mahdollista saada.

Kouluterveydenhuollon resursseja pitäisi lisätä niin, että kouluissa olisi perustarkastusten lisäksi hoitaja ja lääkäri tavattavissa ilman etukäteen sovittua aikaa. Koulun henkilökunnalla pitäisi olla tyhjiä tunteja oppilaiden spontaaneihin tapaamisiin.

7. Kunnan johtavat viranhaltijat tarvitsevat asiantuntija-apua hyvinvointipalveluiden johtamisessa.

- Täysin samaa mieltä

Kunnassa on aivan liian korkea muuri hallinnon ja käytännön työtä tekevien välillä. Mielestäni tämä on ongelma joka tasolla. Sairaaloissa esim. ylilääkärit joutuvat tekemään työvuorolistoja ja hoitamaan lukuisia erilaisia tehtäviä, joita joku muu henkilö hoitaisi paremmin. Tähän pitäisikin palkata erillistä henkilökuntaa niin, että ylilääkäri voisi keskittyä toimimaan lääkäreiden johtajana.

Vastaavalla tavalla myös esim. terveyslautakunnassa (jossa toimin varajäsenenä) pitäisi olla kuultavana tavallisia lääkäreitä ja hoitajia, jotka tuntevat käsiteltävänä olevan yksikön arjen.

8. Sairaanhoitaja tuntee eri-ikäisten ihmisten arkielämän ja kriisitilanteet. Siksi sairaanhoitajan ammatti antaa hyvät valmiudet toimia kunnallisena päättäjänä.

- Täysin samaa mieltä

9. Kunnan vastuulla olevat palvelut tulisi tuottaa kokonaan kunnan omana toimintana.

- Täysin samaa mieltä

Tutkimusten mukaan yksityisiltä ostetut palvelut tulevat lähes aina kunnalle kalliimmaksi kuin kunnan itse tuottamana. Lisäksi kunnan on huomattavan paljon helpompi valvoa ja suunnitella haluamaansa palvelua, kun se on itse tuotettu verrattuna ostettuun palveluun. Palveluiden laatu ja pitkäjänteisyys ovat parempia kunnallisissa palveluissa. Yksityiseltä kilpailuttamalla hinta ratkaisee, ei laatu. Laadun painoarvo tarjouspyynnöissä on minimaalinen.

10. Kunnan vastuulla olevat palvelut tulisi ostaa nykyistä enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta.

- Täysin eri mieltä

Mielestäni ei ole itseisarvo ostaa mitään palveluita yksityisiltä palveluntuottajilta. Akuutissa tilanteessa se voi olla perustelua, mutta ei pysyvänä käytäntönä.

Joissain hätätilanteissa yksityisten käyttö voi olla perusteltua. Siitä esimerkkinä hammashoito, jossa jonot ovat pitkiä eikä kunnalla ole lähimainkaan riittävästi työntekijöitä.

11. Kansalaisen pitää saada käyttöönsä palveluseteli, jolla hän voi itse valita terveyspalvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta.

- Täysin eri mieltä

Laatu pysyy parhaana, kun erilaiset ihmiset käyttävät samoja julkisia terveyspalveluita. Mikäli terveydenhuolto eriytyisi vielä nykyistä enemmän rikkaiden ja työssäkäyvien vs. vanhusten, työttömien ja lapsien palveluksi, tasa-arvo entisestään heikkenisi. Jo nyt Suomessa terveydenhuolto on epätasa-arvoisempaa kuin monissa paikoissa.

12. Terveyspalvelut ovat tärkeimpiä kunnan järjestämistä palveluista.

- Jokseenkin samaa mieltä

Mielestäni terveyspalveluiden ohella tärkeimmässä kolmikossa ovat sosiaalipalvelut ja peruskoulut.

13. Omaishoitajille maksettavaa korvausta tulee nostaa.

- Täysin samaa mieltä

Omaishoitajana toimiminen on raskasta ja vastuullista. Siitä tulee lisäksi merkittäviä säästöjä kunnalle, jotka nyhdetään omaishoitajien selkärangasta. Omaishoitajan korvauksella yksin ei elä.

14. Terveyspalveluiden järjestäminen tulee siirtää kokonaan valtion vastuulle.

- Täysin eri mieltä

Kunnissa on erilaisia tarpeita ja erilaisia potilaita, joten kunta on parempi oman alueensa asiantuntija kuin valtio. Esim. Kelalla on huomattavan vähän jouston mahdollisuutta ja siksi on tärkeää, että sosiaalitoimi on kunnallinen ja siinä voidaan toimia alueen tarpeiden mukaan. Vastaava tilanne on mielestäni terveydenhuollossa.

15. Kaikessa kunnan toiminnassa, esimerkiksi asuntotuotannon ja liikennejärjestelyiden suunnittelussa, tulee ottaa huomioon kuntalaisten terveyden edistäminen.

- Täysin samaa mieltä

Esimerkiksi viheralueet ja metsät, mahdollisuus liikkumiseen sekä joukkoliikenteen käyttämiseen edistävät terveyttä. On arvioitu, että jopa kymmeniä tuhansia sairastuu vuodessa liikenteen aiheuttamien pienhiukkasten vuoksi. Vihreys ja luonnossa liikkuminen sen sijaan tutkitusti virkistävät ja parantavat jaksamista.

16. Kunnan tehtävä on vastata yksilön terveyden edistämisestä.

- Täysin samaa mieltä

Kunnassa voidaan tehdä paljon ratkaisuja, joilla voidaan edistää yksilöiden terveyttä. Tähän kuuluu sekä valistustyö että perinteinen terveydenhuolto. Lisäksi kaavoituksella, joukkoliikenteellä, sosiaalisten tapahtumien ja tilaisuuksien järjestämisellä tai esim. työpaikka/kouluruokien parantamisella edistetään terveyttä. Mielestäni tämä on sekä inhimillisestä että taloudellisesta näkökulmasta tarpeen ja kunnan tehtävä.

17. Kunnan pitää järjestää ennaltaehkäisevät terveystarkastukset myös niille, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä (esim. kotiäidit ja työttömät).

- Täysin samaa mieltä

Suomessa terveydenhuolto on epätasa-arvoisempaa kuin monessa muussa maassa. Meillä on ihmisryhmiä, jotka jäävät terveydenhuollon ja erilaisten tarkastusten ja siten myös sairauksien ennaltaehkäisyn ulkopuolelle. Kotona olevat vanhemmat ja työttömät ovat yksi näistä ryhmistä.

18. Ikääntyneiden hoidon suunnitteluun ja koordinointiin tarvitaan hyvin koulutettuja sairaanhoitajia, joilla on ikääntyneiden (gerontologisen) hoitotyön erityisosaamista.

- Täysin samaa mieltä

19. On tärkeää, että hoitotyön johtajat ovat lääkärijohtajien rinnalla terveydenhuollon organisaatioiden korkeimmassa päätöksenteossa.

- Täysin samaa mieltä

Lisäksi tarvittaisiin sihteereitä hoitamaan käytännön työtä kuten papereiden lähettelyä, työvuorolistojen laatimista yms. Ei ole lääkäreiden ja hoitajien työn ja asiantuntijuuden parasta mahdollista hyödyntämistä, kun heillä menee suuri osa työajasta esimerkiksi työvuorojen suunnitteluun. Ylihoitajien ja ylilääkärien pitäisi voida keskeittyä sisällölliseen johtamiseen ilman liikaa paperien pyörittelyä.

20. Kunnat tulee arvioida kuntalaisten terveydentilan perusteella ja arviointilistojen tulee olla julkisia.

- Jokseenkin samaa mieltä

Tämä voisi olla monella tavalla mielenkiintoista. Terveydenhuollon toimivuudesta se ei kuitenkaan yksin kerro. Mutta olisi mielenkiintoista saada tietää ihmisten terveydentila eri paikoissa. Se olisi hyvä välinä toiminnan kehittämiseen.

21. Perusterveydenhuollon vetovoimaa on parannettava nopeasti palkkaamalla erikoislääkäreitä ja asiantuntijasairaanhoitajia terveyskeskuksiin.

- Jokseenkin samaa mieltä

Työ on raskasta, kun työntekijöitä on liian vähän suhteessa tarpeeseen. Terveysasemilla, joissa henkilökuntaa on liian vähän, ongelmakierre syvenee. Terveysasemille tarvitaan päteviä ja motivoituneita yleislääketieteen erikoislääkäreitä. Yleislääketiede on haastava erikoisala, koska kaikista sairauksista on tiedettävä jotain, jotta hoitoonohjaus suppeammille erikoisaloille onnistuu. Hoitajaien erikoisosaamista olisi hyvä hyödyntää enemmän. Esimerkiksi opiskelijaterveydenhuoltoon tarvitaan muun muassa seksuaaliterveyteen ja mielenterveyksiin sekä terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn erikoistuneita hoitajia. Mahdollisuus sopia omista työajoista sekä riittävä työntekijöiden määrä olisi yksi tapa parantaa houkuttelevuutta.

22. Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville tulee tarjota lisää yksilöllisiä avoterveydenhuollon palveluita.

- Täysin samaa mieltä

Se, että suuri osa mielenterveys- ja päihdeongemista kärsivistä jää lähes kokonaan ilman hoitoa tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Avhoidolla ongelmiin voitaisiin puuttua ennen kuin ne kärjistyvät niin pahoiksi, että tarvitaan laitoshoitoa.

23. Ne kunnat, jotka kärsivät terveysalan henkilöstöpulasta, voivat korjata tilanteen nostamalla palkkoja ja parantamalla työoloja.

- Täysin samaa mieltä

Tärkeää olisi myös, että henkilöstön määrää lisätään. Rahalla ei voi korvata sitä, että työntekijät uupuvat ja turhautuvat jatkuvan kiireen ja paineen alla.

24. Jokaisella kuntalaisella tulee olla nykyistä suurempi vastuu omasta terveydestään.

- Jokseenkin samaa mieltä

Se, että ihmiset huolehtivat terveydestään on tärkeää hyvinvoinnin kannalta. Kuntien pitäisi tarjota alle 18-vuotiaille kaikki liikuntapalvelut ilmaiseksi ja muutoinkin muun muassa liikunnan pitäisi olla edullisempaa. Käytännössä tässä siis vastuu jakautuu sekä yksilön että kunnan välille. Kunnan tulisi tarjota esimerkiksi liikuntaa niin, että varattomuus ei ole este liikkumiselle ja itsestä huolehtimisille. Olisi tärkeää, että ihmiset söisivät terveellisemmin. Tähän kunta voi panostaa esimerkiksi koulujen ja työpaikkojen ruokien laatua parantamalla.

25. Olen valmis maksamaan korkeampaa veroa, jos voin olla varma, että rahat suunnataan terveyspalveluihin.

- Täysin samaa mieltä

Maksan mielelläni veroa ja tällä hetkellä oma veroprosenttini tuntuu varsin matalalta. Tärkeintä olisi korottaa valtion progressiivista tuloveroa, jonka jälkeen valtion pitäisi kohdentaa enemmän rahaa kunnille. Terveydenhuollon lisäksi verotuloja pitäisi mielestäni kohdentaa päiväkotien ja koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen, vanhusten palveluiden ja vanhainkotipaikkojen lisäämiseen sekä joukkoliikenteen lippujen hinnan laskemiseen.

IRC-GALLERIAN VASTAUKSET

Koulu ja opiskelu

Kunta panostaa riittävästi kouluruokaan

- Eri mieltä

Kommentti:

Kouluruoka on monille päivän tärkein ateria, vaikka niin ei pitäisikään olla. Opettajana toimiessani olen huomannut, että monet oppilaat syövät enemmän maanantaisin kotona vietetyn viikonlopun jälkeen. Myös keskuskeittiöissä tämä on havaittu ja ruokaa tehdäänkin aina maanantaisin enemmän. Kouluruuan pitäisi olla mahdollisiimman hyvää ja monipuolista. Erityisesti kasvisruokaan pitäisi panostaa.

Kunnan tulisi panostaa lisää oppilashuoltoon (kuten terveydenhoitaja, lääkäri, psykologi ja kuraattori)

- Samaa mieltä

Kommentti:

Monissa kouluissa ei ole ketään tähän tiimiin kuuluvista paikalla, vaan ainoastaan satunnaisesti piipahtamassa. On kuitenkin tärkeää, että koulussa on eri alojen osaajia ja sellaisia ihmisiä, joille oppilaiden on helpompi mennä juttelemaan kuin opettajalle. Oppilashuoltoryhmä on toimiessaan todella hyvä tukiverkko sekä oppilaille että opettajille.

Koulujen luokkakokoja tulisi muuttaa

- Kyllä, pienentää

Kommentti:

Koulujen ryhmäkokojen pienentäminen on mielestäni yksi seuraavan kauden tärkeimmistä kysymyksistä, johon on ehdottomasti löydyttävä rahaa. Pahimmillaan alakoulussakin on tällä hetkellä jopa yli 30 oppilaan luokkia vain siksi, että koulun on säästettävä rahaa. 20 oppilasta tai alle olisi mielestäni sopiva koko luokalle. Silloin opettajalla on vielä mahdollisuus puuttua havaitsemiinsa ongelmiin ja tukea sellaisia oppilaita, jotka tarvitsevat erityisen paljon apua.

Päiväkotien ryhmäkokoja tulisi muutta

- Kyllä, pienentää

Kommentti:

Päiväkodeissa on tärkeää, että opettajilla ja hoitajilla on riittävästi aikaa lapsille. Monissa päiväkodeissa pienet lapset joudutaan laittamaan rattaisiin nököttämään, mikäli he eivät vielä kävele. Myös esim. lastensuojelun näkökulmasta olisi tärkeää, että perheiden hankaluuksiin puututtaisiin jo aikaisessa vaiheessa ennen ongelmien kärjistymistä.

Täällä hetkellä liikuntaa on peruskouluissa yleensä kaksi tuntia viikossa.

Koululiikuntaa tulisi lisätä ja monipuolistaa

- Samaa mieltä

Kommentti:

Oppilaiden pitäisi enemmän päästä mukaan suunnittelemaan, mitä liikuntaa on, missä ja milloin. Paljon enemmän pitäisi lähteä koulusta muualle urheilemaan eri lajien ohjaajien kanssa. Koulussa olisi tärkeää päästä kokeilemaan mahdollisimman laajasti mahdollisimman erilaista liikuntaa, jotta jokainen löytäisi jonkun itselleen sopivan liikuntamuodon.

Uskontokasvatus on määritelty osaksi päiväkotien toimintaa, joka käytännössä tarkoittaa usein yleiskristillistä tapaa. Lain mukaan huoltajan vakaumusta on kunnioitettava, eikä esimerkiksi joulujuhlaan ole pakko osallistua.

Pitäisikö päiväkodeissa käsitellä uskonnollisia asioita?

- Ei

Kommentti:

Päiväkodissa ohjaajilla ei mielestäni ole riittävää koulutusta tähän ja toisaalta lapsille riittää erilaisten laulujen ja leikkien harjoitteleminen ilman uskonnollsta väritystä. Olen koulutukseltani yläasteen ja lukion uskonnon ja yhteiskuntaopin aineenopettaja. Mielestäni uskonnonopetus on tärkeää, mutta siinä on oltava riittävä koulutus, jotta opettaja osaa selittää taustoja yms. Päiväkoti on mielestäni liian varhainen vaihe tähän.

Liikunta ja vapaa-aika

Nuorisotila toimii koulun yhteydessä esimerkiksi Espoon Juvanpuistossa, Vantaan Kartanonkoskella ja Helsingin Torpparinmäessä.

Nuorisotilat tulisi liittää koulujen yhteyteen

- Eri mieltä

Kommentti:

On hyvä, että nuorisotila on sillä tavalla erillinen, että myös koulua vierastavat kokevat itsensä tervetulleiksi. Tähän kysymykseen minulla ei kuitenkaan ole mitään vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen.

Monissa kunnissa pyritään tarjoamaan maksutonta liikuntatilaa ainakin lapsille ja nuorille. Osassa kunnista kuitenkin myös heiltä peritään liikuntatilojen käytöstä maksua.

Kunnissa on tarpeeksi maksuttomia liikuntatiloja

- Eri mieltä

Kommentti:

Mielestäni alle 18-vuotiailta ei tulisi periä maksua lainkaan. Olisi todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta, että jo nuorena tottuu liikkumaan ja silloin maksuttomuus takaa sen, että eri lajien kokeileminen olisi mahdollista kaikille. Tällä hetkellä on paljon köyhiä lapsiperheitä, joilla todellakin esimerkiksi uimahalimaksut ovat niin korkeita, että niiden käyttö usein ei ole mahdollista.

Esimerkiksi Helsingissä kaikenlaisten graffitien ja tarrojen laittaminen seiniin yms. on kielletty. Poikkeustapauksissa maalausten kiinnittäminen esimerkiksi alikulkutunneliin on sallittu määräajaksi.

Kaupungissa pitäisi olla luvallista ja näkyvää tilaa graffiteille ym. katutaiteelle

- Samaa mieltä

Kommentti:

Graffitit ovat parhaimmillaan todella upea muoto taiteesta. Tarrat ja julisteet kuuluvat kaupunkikuvaan. Luvallisten graffitipaikkojen lisäksi esimerkiksi sähkökaappeihin pitäisi voida liisteröidä julisteita ja tapahtumien mainoksia.

Kaupunkimetsiä pitäisi varata rakentamisen sijasta virkistyskäyttöön

- Samaa mieltä

Kommentti:

KAupunkimetsät ovat minulle todella rakkaita. Olen kasvanut Haagassa, jossa metsä muutettiin puistoksi. Siitä on yli 10 vuotta, mutta edelleen ihmiset käyttävät aidattujen alueiden sisälle jääneitä polkuja. Kaikki mustikat, villivadelmat ja puolukat katosivat. Metsät ovat yksi Helsingin rikkauksista.

Nuorisotilojen yhdistäminen suuriksi toimintakeskuksiksi vähentää nuorten mahdollisuuksia vaikuttaa nuorisotilansa toimintaan ja hankaloittaa toimintaan mukaan tulemista

- Samaa mieltä

Kommentti:

Pieni tila on helpompi muokata näköisekseen. Mielestäni tärkeintä olisi, että tarjolla olisi paljon erilaisia pieniä tiloja, jotta mahdollisimman moni erilainen nuori löytäisi oman paikkansa.

Terveys

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulee olla kuntien järjestämiä

- Samaa mieltä

Kommentti:

Kunnan järjestämät palvelut ovat tutkimusten mukaan lähes aina halvempia kuin yksityisiltä ostetut. Julkisesti tuotettuja palveluita on myös helpompi valvoa ja varmistaa, että ne toimivat. Myös ongelmiin on helpompi puuttua kuin yksityisiltä ostetuissa palveluissa, joissa sopimukset on tehty tietyksi kaudeksi eikä niitä voi kesken kauden muuttaa.

Kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla ilmaiset terveyspalvelut

- Eri mieltä

Kommentti:

Ilmaisia terveyspalveluita voi olla vaikea toteuttaa, mutta paljon nykyistä halvempi terveydenhuolto meillä tulisi olla kaikille. Pieni maksu kenties estää turhia käyntejä. Hinnan pitäisi kuitenkin olla sellainen, ettei kasvassa köyhien joukossa lisääny enää nykyisestään se, että joudutaan valitsemaan ruuan ja lääkärikäynnin välillä. Opiskelijat ovat yksi näistä köyhistä ryhmistä. Suomessa terveydenhuoltomaksut sekä lääkemaksut ovat paljon kalliimmat kuin juuri missään muussa länsimaassa.

Nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn ja hoitoon panostetaan tarpeeksi

- Eri mieltä

Kommentti:

Todellakin eri mieltä! Ennaltaehkäisyyn voitaisiin panostaa mm. pienentämällä koulujen ryhmäkokoja ja lisäämällä koulun terveydenhoitajien, psykologien ja kuraattorien määrää. Nykyään mielenterveyshoitoa on lähes mahdotonta saada, vaikka siihen olisi tarve. Jopa akuutin ajan voi saada vasta parin kuukauden päähän, vaikka hoidon aloittamisella olisi kiire. Silloin esim. koulupsykologit ja sosiaalityöntekijät ovat varsin voimattomia nuorten ongelmien kanssa.

Ehdokas itse

Eettisellä tuotannolla tarkoitetaan esim. luomutuotettua ruokaa.

Minulle on tärkeää, että ruokani on tuotettu eettisesti

- Samaa mieltä

Kuljen työmatkani henkilöautolla

- En

Kommentti:

Kuljen joko julkisilla kulkuvälineillä tai pyörällä. Helsingissä auto on mielestäni turha, koska kaikkialle pääsee helpommin ja usein myös nopeammin jollain muulla keinolla kuin autolla.

Muuta

Nuorten vaikuttajaryhmillä tarkoitetaan esimerkiksi nuorisovaltuustoa ja erilaisia nuorten foorumeja

Jokaisessa kunnassa tulisi olla nuorten vaikuttajaryhmä

- Samaa mieltä

Kommentti:

Tosin tämä ei saa tarkoittaa sitä, että nuorten ääntä ja mielipiteitä kuunnellaan vain tämän helposti byrokraattisen ryhmän kautta.

Nuorilla tulisi olla omat edustajansa kaikissa kunnan lautakunnissa

- Eri mieltä

Kommentti:

Nuoria pitäisi kuitenkin kutsua kokouksiin aina, kun käsitellään heitä koskevia asioita. Nuorten edustus lautakunnissa olisi hankalaa, koska silloin varmasti esim. eläkeläiset vaatisivat oman edustajansa. Mihin vedettäsiin raja. Nuoria pitäisi kuitenkin kuulla paljon nykyistä enemmän. Jostain syystä edelleen vahvana on illuusio siitä, että lautakunnassa istuvat tietävät asiat paremmin kuin asianosaiset itse. Ja tämä koskee muitakin ryhmiä kuin nuoria.

Kunnallispolitiikalla pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen

- Samaa mieltä

Kommentti:

Esimerkiksi ruuhkamaksuilla ja joukkoliikenteen maksuttomuudella olisi positiivinen vaikutus. Myös vaikkapa panostamalla siihen, että kouluissa olisi muutaman kerran viikossa vain kasvisruokaa tarjolla, olisi positiivinen vaikutus ilmastoon. Myös tuulivoimaa pitäisi rakentaa ja ottaa käyttöön kaupungissa.

Kotikuntani tulisi ottaa maahanmuuttajia vastaan ja tarjota heille sopeutumista edistäviä palveluita, kuten kielen opetusta

- Samaa mieltä

Kommentti:

Tällä hetkellä kunta ei juurikaan tarjoa esim. koulutusta, vaan se on jätetty oppilaitosten vastuulle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kotona olevat maahanmuuttajanaiset jäävät mm. kieliopetuksen ulkopuolelle.

Kertalipun keskihinta suurimmissa kaupungeissa on 2-3 euroa.

Kuntien tulisi tukea julkista liikennettä enemmän ja siten laskea lippujen hintaa

- Samaa mieltä

Kommentti:

Mielestäni tavoitteena on oltava maksuton joukkoliikenne. Nyt pikaisella aikataululla lippujen hinta on puolitettava. Maksuton joukkoliikenne tarkoittaisi joidenkin arvioiden mukaan vähän alle prosentin korkotusta kunnallisverossa. Aikuisten kuukausilippu Helsingissä maksaa 60 euroa. Mikäli palkka tuloverojen jälkeen on 6000 euroa tai alle, henkilö jo säästää. Käytännössä vai todella suurituloisille nykyinen käytäntö on halvempi kuin se, että vero nousisi prosentilla, mutta lippu olisi maksuton.

Esimerkiksi Brasiliassa ja Itävallassa äänestysikäraja on 16 vuotta, Suomessa sen sijaan saavat äänestää 18 vuotta täyttäneet henkilöt.

Pitäisikö äänestysikärajaa laskea 16 vuoteen?

- Kyllä, mutta vain kunnallisvaaleissa

Kommentti:

Mielestäni aluksi voisi kokeilla ikärajan laskemista kunnallisvaaleissa. Moni kunnassa päätettävä asia koskee todella paljon nuoria, joten nuorilla pitäisi myös olla parempi mahdollisuus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon muun muassa olemalla mukana valitsemassa edustajia valtuustoon.

Kuntakohtaiset kysymykset

Jos käytössä olisi vyöhykemaksu, matkan hinta määräytyisi kuljettavien kilometrien mukaan. Nykyisellä seutumaksulla matkan hinta on sama kuntakohtaisesti riippumatta kuljettavan matkan kilometreistä.

Julkisessa liikenteessä tulisi siirtyä seutumaksun sijasta vyöhykemaksuun

- Samaa mieltä

Kommentti:

Lippujen hinta ei missään tilanteessa saisi nousta yli nykyisen Helsingin lipun. Tavoitteena on oltava maksuton joukkoliikenne koko YTV:n alueella.

Pitäisikö Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen liittää yhdeksi kaupungiksi?

Pääkaupunkiseudun kunnat tulisi yhdistää

- Samaa mieltä

Kommentti:

Esimerkiksi kaavoituksen, asuntotuotannon ja joukkoliikenteen suunnittelun kannalta tämä olisi hyvä. Samalla kuitenkin alueellisia vaikutusmahdollisuuksia pitää parantaa. Esimerkiksi kaupunginosille pitäisi antaa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa asioihin. Mm. Berliinissä on toimiva paikallisdemokratiamalli ja kaupunginosat voivat mm. itsenäisesti päättää puistojen rakentamisesta yms.

Helsingissä ei tällä hetkellä ole nuorisovaltuustoa, vaan nuoria kuullaan mm. kerran vuodessa järjestettävissä Avoimissa Foorumeissa. Onko tämä mielestäsi riittävää kuulemista? Nuorisovaltuustoja tai vastaavia nuorten vaikuttajaryhmiä on tällä hetkellä yli 200.

Helsinkiin tulisi saada nuorisovaltuusto

- Samaa mieltä

Kommentti:

Helsingissä tulisi ehdottomasti olla nuorisovaltuusto. Lisäksi kuitenkin nuorten äänin on otettava huomioon myös mm. järjestöjen kautta.

Stop töhryille -projekti on Helsingin kaupungin rakennusviraston vuonna 1998 aloittama projekti, jonka tarkoituksena on poistaa graffitit, tarrat, julisteet ja tagit rakennusten seiniltä. Hankkeeseen käytetään vuosittain vajaa miljoona euroa.

Stop töhryille -projekti on tuonut Helsinkiin turvallisuutta ja auttanut elävöittämään kaupungin yleistä ilmettä

- Eri mieltä

Kommentti:

Elävään kaupunkikulttuuriin kuuluu monikerroksisuus. Stop töhryille -projekti on itse asiassa monissa tilanteissa jopa luonut pelkoa. Projektin vartijoiden väkivaltaisuudesta on paljon huhuja ja kokemuksia. Samalla töhriminen, kuten esim. viivan piirtäminen liikkuvan metron kylkeen on lisääntynyt vain, koska vartjiota halutaan ärsyttää ja projekti tehdä mahdollisimman kannattamattomaksi. Mielestäni graffiteille on oltava paikkansa kaupungissa ja esim. sähkökaapit ovat loistava paikka tapahtumien mainostamiseen ja siten kaupungin elävöittämiseen.

HESARIN VAALIKONEVASTAUKSET

1 Pitäisikö pääkaupunkiseudun ruuhkiin puuttua niin, että yksityisautoilijoilta alettaisiin kerätä ruuhkamaksuja?

- Ruuhkamaksuja varten pitäisi rakentaa satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä, jossa maksuja perittäisiin autoilijoilta ajokilometrien, ruuhkaisten teiden käytön ja ajon ajankohdan perusteella.

Nuorteva, Johanna:
Mielestäni keskustaan ajaminen ei saisi milloinkaan olla ilmaista. Ruuhka-aikana hinnan on oltava niin suuri, että se selkeästi vähentäisi työmatka-autoilua. Joukkoliikenteen hintoja on alennetteva ja linjojen ajotiheyttä lisättävä niin, että joukkoliikenne on aina edullisempi ja helpoin tapa liikkua keskustaan.

2 Sipoon lounaiset osat ja Vantaan Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin ensi vuoden alussa. Miten aluetta pitäisi pääasiassa rakentaa?

- Pitää rakentaa townhouse-tyyppisiä, vieri viereen rakennettuja pientaloja Keski-Euroopan malliin.

Nuorteva, Johanna:
Ei vain yhdentyyppistä rakentamista, vaan sekaisin kerrostaloja, pienkerrostaloja ja omakotitaloja. Tärkeää on, että esim. kerrostalojen alimpiin kerroksiin varataan tilaa palveluille, kahviloille yms. jotta alue saadaan rakennettua mahdollisimman eläväksi. Metsäisyys on hyvä säilyttää alueella eikä rakentaa liian puistomaiseksi. Asutuksen monipuolisuus sekä hyvä joukkoliikenne ovat tärkeitä.

3 Kaupunki on nostanut pientalojen ja kerrostalojen tonttien vuokria. Pitääkö tätä linjaa jatkaa?

- Tästä eteenpäin vuokria pitää korottaa vain inflaation verran.

Nuorteva, Johanna:
Suuret korotukset voivat ajaa ihmisiä ulos kodeistaan ja korottaa vuokria huomattavasti esimerkiksi kaupugin tonteilla olevista vuokra-asunnoista. Pienituloisille tonttivuokrien korotukset voivat olla liian suuria ja pakottavat asuinpaikan vaihdokseen. Asuminen Helsingissä on jo nykyisellään kallista ja sen vuoksi myös pienituloiset työssäkäyvien on vaikea elää täällä.

4 Pitääkö perheellä olla oikeus saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon, vaikka toinen vanhemmista on kotona?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Päivähoito on lapsen kehityksen kannalta monien tutkimusta mukaan tärkeää ja toisaalta auttaa perhettä jaksamaan. Varhaiskavatuksen tulisi olla perusopetuksen tavoin maksutonta, jotta kaikilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus siihen. Pienituloiselle kotihoidontuen nostaminen voi olla taloudellisesti kannattavampaa kuin lapsen laittaminen päivähoitoon. Esimerkiksi työnhaku on usein lähes kokopäiväistä työtä ja siksi lapsen päivähoito on työttömälle työnhakijalle lähes välttämätöntä.

5 Mitä mieltä olette joukkoliikenteen lippujen hinnoista?

- Joukkoliikenteen tulee olla käyttäjilleen maksutonta.

Nuorteva, Johanna:
Tavoitteenani on maksuton joukkoliikenne, joka voitaisiin kustantaa osittain ruuhkamaksujen ja korotettavien pysäköintimaksujen turvin. Lippujen hinnat ovat nykyisellään aivan liian kalliita. Maksuton joukkoliikenne olisi yksi tapa toimia ekologisemmin ja saasteita vähentäen.

6 Tulisiko lailla säätää yläraja luokkien oppilasmäärälle peruskouluissa?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Koulujen ryhmäkoolla on erittäin suuri merkitys siihen, millä tavalla opettajalla on mahdollista tukea erilaisia oppijoita ja toisaalta puuttua mahdollisiin ongelmiin kuten kiusaamiseen ja oppilaan ahdistuneisuuteen. Opettajana näkee erilaisia ongelmia, mutta läheskään kaikkeen ei ole mahdollisuutta suuressa joukossa puuttua. Työ on raskasta, jos sitä ei voi tehdä niin hyvin kuin haluaisi. Säästösyistä ryhmäkokoja kasvatetaan. Lailla tämä voitaisiin estää.

7 Mitä mieltä olette väittämästä: Suurten kauppakeskusten syntymistä taajamien ulkopuolelle tulee jarruttaa kaavoituksen keinoin?

- Täysin samaa mieltä

Nuorteva, Johanna:
Esimerkiksi Freiburgissa kaupunkien ulkopuolisten kauppakeskusten rakentaminen on kielletty. Sama päätös tulisi tehdä täälläkin. Ekologisesti on kestämätöntä, että ihmiset autoilevat ostoksille. Lisäksi lähipalveluita karsitaan suurten kauppakeskusten vuoksi. Suurten kauppakeskusten verotusta voisi merkittävästi kiristää ja vastaavasti madaltaa kiinteistöveroa pieniltä liikkeiltä, kahviloilta ja ravintoloilta.

8 Mitä kiinteistöverolle pitäisi tehdä kunnassanne?

- Pitää nykytasolla

Nuorteva, Johanna:
Kiinteistöveroa voitaisiin madaltaa julkisesti hyödyllisiltä kiinteistöiltä kuten opiskelija- ja nuorisoasunnoilta, asunnottomien asuntoloilta ja tukiasunnoilta. Esimerkiksi Tampereella opiskelija-asuntosäätiö on kokonaan vapautettu kunnallisesta kiinteistöverosta.

9 Pitäisikö lääkärissä käynnistä terveyskeskuksessa periä maksu?

- Ei, sen pitää olla maksutonta.

Nuorteva, Johanna:
Suomessa käyntimaksut ovat länsimaiden kalleimmasta päästä. Monissa Euroopan maissa käyntimaksuja ei peritä lainkaan. Maksut tulivat meille, jotta saataisiin karsittua ns. turhia lääkärikäyntejä. Tutkimusten mukaan maksut ovat kuitenkin karsineet pienituloisilta tarpeellisia lääkärikäyntejä. Tuloveron progression kautta ja sitä lisäämällä saadaan tasa-arvoa parannettua. Valtion tulisi ohjata nykyistä suurempi osuus veroista kunnille.Nyt terveyskeskusmaksujen korotukset menevät suoraan valtiolle.

10 Onko kuntien tuettava hissittömien kerrostalojen muuttamista hissillisiksi saavutettavuuden takia?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Sekä liikuntaesteisille, vanhuksille että lapsiperheille hissi on sekä helpotus että monesti ainoa keino liikkua. Esimerkiksi monelle vanhukselle oma koti voi muodostua vankilanomaiseksi paikaksi, mikäli he eivät pääse sieltä vapaasti liikkumaan.

11 Miten luvattomien graffitien tekijöihin tulisi ensisijaisesti suhtautua (valitse tärkein vaihtoehto)?

- Kunnan tulee tarjota heille laillisia paikkoja graffitien tekemiseen.

Nuorteva, Johanna:
Stop töhryille kampanjan ns. nollatoleranssi on aiheuttanut paljon ongelmia. Graffitien ja tagien tekijöiden pahoinpitelyistä puhutaan usein ja Stop töhryille-kampanjan vartioita epäillään ylilyönneistä. Mikäli graffiteille olisi laillisia paikkoja, taiteilijoiden olisi mahdollista panostaa töihinsä ja silloin osa graffititaitelijoista todennäköisesti tyytyisi sallittuihin paikkoihin ja muiden paikkojen maalaaminen vähenisi.

12 Kunta voi halutessaan antaa kuntalaisille palveluseteleitä, joilla kuntalaiset voivat hankkia palvelut haluamastaan paikasta. Mitä mieltä olette palveluseteleistä?

- Niitä voidaan käyttää rajoitetusti joidenkin kunnan palveluiden tarjoamiseen.

Nuorteva, Johanna:
Kunnan tulee ensisijaisesti järjestää palvelut itse. Yksityisiltä yrityksiltä palveluiden ostaminen tulee yleensä kunnalle kalliimmaksi. Esimerkiksi hammashuollossa on tällä hetkellä niin suuria työntekijäpula ja pitkät jonot, että akuutin tilanteen helpottamiseksi palveluseteleiden käyttö on tarpeen.

13 Mitä mieltä olette kunnallisen päivähoidon maksuista?

- Maksut tulee poistaa kokonaan.

Nuorteva, Johanna:
Maksujen vuoksi moni pienituloinen pitää lapsen mieluummin kotona ja nostaa korotettua kodinhoidontukea. Lapsen kehityksen ja sosiaalisten taitojen oppimisen kannalta on kuitenkin tutkimusten mukaan päivähoito on parempi kuin se, että lapsi on kotona. On epäloogista, että peruskoulu on maksutonta, mutta varhaiskasvatus on perheille maksullista.

14 Mitä mieltä olette väittämästä: Kuntavaaliehdokkaiden tulee kertoa rahoittajansa jo ennen vaalipäivää?

- Täysin samaa mieltä

Nuorteva, Johanna:
Äänestäjillä on oikeus tietää kuka ja mitkä tahot tukevat ehdokasta ja minkälaisilla summilla. Esimerkiksi yritykset eivät jaa rahaa huvin vuoksi vaan saavat lahjoituksillaan ehdokkaita vähintään henkisesti sidottua. Tietojen ilmoittamisen lisäksi kaikkiin vaaleihin voitaisiin määritellä yläraja ehdokkaan vaalibudjetille. Tämä lisäisi ehdokkaiden tasa-arvoa ja vaalien demokraattisuutta. Nyt raha käytännössä ratkaisee menestymisen vaaleissa.

15 Jos kunnan tulot eivät riitä palveluiden rahoittamiseen, mihin keinoon tulisi ensisijaisesti turvautua?

- Kiristää verotusta

Nuorteva, Johanna:
Tärkeintä olisi kiristää progressiivista valtion tuloverotusta ja ohjata siitä suurempi osa kunnille muun muassa palveluiden parantamiseen. Kyselyiden mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista hyväksyy tai toivoo korkeampia veroja, jotta palveluita saataisiin parannettua. Nyt veroja ollaan sen sijaan laskemassa.

16 Mihin seuraavista laittaisitte ensisijaisesti rahaa, jos kehittämiskohteita joudutaan asettamaan tärkeysjärjestykseen?

- Terveydenhuolto

Nuorteva, Johanna:
Sosiaali- ja terveyspalvelut kytkeytyvät vahvasti toisiinsa ja siksi on vaikea valita, kumpaan panostetaan. Esimerkiksi vanhustenhuollossa kustannuksia on sekä sosiaali- että terveyspalveluissa ja näiden eri sektoreiden yhteistyötä pitäisi parantaa. Myös esimerkiksi mielenterveyspotilaiden, asunnottomien tai päihderiippuvaisten hoidossa keskeistä on eri sektoreiden yhteistyö. Tärkeintä olisikin parantaa eri tahojen yhteistyötä.

17 Pitäisikö Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen yhdistää?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Esimerkiksi kaavoituksen, palveluiden sekä esimerkiksi koulujen kehittämisen kannalta olisi huomattavan paljon helpompaa, että kunnat olisi yhdistetty. Jo nyt suuri osa Helsingin kehyskuntien asukkaista käy Helsingissä töissä ja käyttää Helsingin palveluita. Alueet ovat käytännössä yhtenäisiä ja monella tavalla riippuvaisia Helsingistä, joten järkevää olisi yhdistää kunnat.

19 Pitääkö Helsingin edustalle rakentaa merituulivoimala?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Tuulivoimaa tulee merkittävästi lisätä ja Helsingin on vähennettävä muun muassa kivihiilen käyttöä. Merituulivoimala on rakennettava Helsingin edustalle siten, että se ei ole suoraan asuinalueiden edustalla.

20 Voidaanko Töölön Ruusulankadulle rakentaa tukiasuntoja asunnottomille?

- Kyllä

Nuorteva, Johanna:
Asunnottomien tukiasuntoja tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän eikä asuntoloita voida rakentaa eristyksiin ja kauas asuinalueista. Asun Kalliossa muutaman asuntolan ja tukiasuntojen vieressä ja sadan metrin päässä Vinkki-neulanvaihtopisteestä. Asuntoloista en ole koskaan huomannut mitään haittaa. Tällä alueella on useita päiväkoteja ja paljon lapsiperheitä. Ihmisten erilaisuutta ja erilaisia elämäntilankohtaloita ei voi sulkea oman tietoisuuden ja ympäristön ulkopuolelle, unohduksiin.